Perunkirjoituksen jälkeen on jokaisella pesän osakkaalla oikeus vaatia perinnönjakoa. Ennen jakoa osakkaiden on huolehdittava, että pesän velat ja vainajan velat on maksettu tai ainakin varattu riittävästi varoja velkojen maksuun, jotta he välttyvät henkilökohtaiselta velkavastuulta.

Ositus ennen perinnönjakoa

Mikäli perittävä oli naimisissa, pitää ennen perinnönjakoa toimittaa ositus, missä puolisoiden aviovarallisuussuhde katkaistaan. Jos puolisoilla oli molemmin puolin poissulkeva avioehtosopimus, toimitetaan omaisuuden erottelu. Näillä toimenpiteillä saadaan selville leskelle kuuluva ja kuolinpesään kuuluva omaisuus. Sen jälkeen perilliset esim. perittävän lapset jakavat keskenään osituksessa kuolinpesään ositetun omaisuuden.

Pesän jättäminen jakamatta

Perinnönjaolle ei ole laissa säädetty mitään määräaikaa. Kuolinpesä voidaan jättää jakamatta, jolloin pesän hallinnointi perustuu osakkaiden yksimielisyyteen ja yhteisymmärrykseen. Yhteishallinto voi olla myös sopimukseen perustuvaa, jolloin sopimuksella sovitaan siitä, kuka käytännössä toimii pesän edustajana.

Sopimusjako

Yksimieliset osakkaat voivat jakaa kuolinpesän haluamallaan tavalla. On kuitenkin syytä huomioida, että huomattavat poikkeamat lain mukaan laskettavista jako-osuuksista voivat kuitenkin aiheuttaa lahjaveroseuraamuksia. Erimielinen osakas voi estää sopimusjaon yksinkertaisesti kieltäytymällä osallistumasta siihen. Usein yksimieliset osakkaat ottavat lakimiehen laatimaan perinnönjakosopimuksen, minkä sitten osakkaat kukin allekirjoittaa. Perinnönjakosopimukseen tarvitaan myös esteettömät todistajat. Osakkaiden ei tarvitse allekirjoittaa jakokirjaa yhtäaikaisesti vaan se voidaan esim. osakkaiden toimesta allekirjoittaa ja todistuttaa eri paikkakunnilla.

Perinnönjakokirja on toimitettava verotoimistoon, koska perillisen todellinen jako-osuus on tiedossa vasta kun perinnönjako on toimitettu. Perinnönjaon oleellinen poikkeaminen perintökaaren jakonormista voi johtaa lahjaverotukseen.

Toimitusjako

Mikäli pesän osakkaat eivät pääse sopimukseen siitä, miten pesä jaetaan, voidaan käräjäoikeudelta pyytää pesänjakajan määräystä. Tällöin viimekädessä pesänjakaja toteuttaa jaon. Perittävän kotipaikan käräjäoikeus määrää pesänjakajan. Pesänjakajan tulee olla tehtävään sopiva ja esteetön.

Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat kyseiseen tilaisuuteen. Jos kaikki osakkaat ovat saapuneet paikalle, on pesänjakajan koetettava

saada osakkaat sopimaan jaosta. Jako toimitetaan tällöin osakkaiden sopimuksen mukaisesti. Ellei sopimukseen päästä tai joku osakkaista ei saavu jakotoimitukseen paikalle, pesänjakaja päättää jaosta.