Testamentin muoto

Testamentti on määrämuotoinen oikeustoimi. Siinä pitää olla testamentin tekijän allekirjoitus ja kahden esteettömän henkilön on varmennettava testamentti allekirjoituksillaan. Lähisukulaista tai hänen puolisoaan ei tule käyttää todistajana. Todistajana ei tietysti voi olla myöskään se, jonka hyväksi testamentti on tehty. Testamentin todistajana voi olla 15-vuotias oikeustoimikelpoinen henkilö. Todistajien tulee olla yhtä aikaa läsnä kun testaattori allekirjoittaa viimeisen tahtonsa tai tunnustaa aikaisemmin merkityn allekirjoituksen omakseen. Todistajien tulee merkitä nimensä lisäksi testamenttiin ainakin ammattinsa ja asuinpaikkansa.

Täysi- ja rajoitettu omistusoikeustestamentti

Omistusoikeustestamentti antaa saajalleen täyden määräämisvallan perimäänsä omaisuuteen. Hän saa luovuttaa testamentilla perimäänsä omaisuutta sekä vastikkeellisin että vastikkeettomin oikeustoimin ja tehdä saamastaan omaisuudesta testamentin.

Rajoitetussa omistusoikeustestamentissa on omaisuudelle määrätty perättäisseuraanto. Rajoitettu omistusoikeustestamentti on tyypillinen puolisoiden keskinäisissä testamenteissa. Ensin omaisuus määrätään täysin omistusoikeuksin eloonjääneelle puolisolle ja molempien kuoltua toissijaiselle saajalle. Jos testamentissa on toissijaissaaja, ei eloonjäänyt puoliso voi tehdä testamenttia perimästään omaisuudesta. Näin turvataan toissijaissaajan oikeudet omaisuuteen.

Käyttöoikeus- eli hallintaoikeustestamentti

Käyttöoikeustestamentti antaa saajalleen ainoastaan oikeuden hallita omaisuutta sekä nauttia sen tulo ja tuotto. Omistusoikeutta hallintaoikeustestamentilla saatuun omaisuuteen sen saajalla ei ole. Omaisuuden tuottoa ovat esimerkiksi vuokratulot ja korkotulot. Keskinäinen hallintaoikeustestamentti on yleinen järjestely puolisoiden kesken. Sillä turvataan lesken elämisen taso ensiksi kuolleen puolison jälkeen, mutta toisaalta omaisuuden siirtyminen rintaperillisille vähentymättömänä.

Käyttöoikeustestamentin suosio pohjautuu sillä saavutettavaan veroetuun. Käyttöoikeuden saajan ei tarvitse maksaa perintöveroa ja rintaperillistenkin perintöveron määrä alenee, koska hallintaoikeus vähentää perintöosuutta. Tämä veroetu ei muodostu suureksi, jos jäämistöön kuuluu vain yhteinen koti. Hallintaoikeustestamentin puolesta puhuu taas tilanne, jossa puolisot omistavat laajasti arvo-omaisuutta. Toisaalta hallintaoikeustestamentin tekemistä harkittaessa tulisi huomioida perintöverolain puolisovähennys. Leski maksaa perintöveroa joko lain tai testamentin nojalla omistukseensa saamastaan perinnöstä vasta, kun kyseisen omaisuuden arvo on vähintään 110 000 euroa (puolisovähennys 90 000 + perintöveroasteikon alaraja).

Testamentin tiedoksianto

Testamenttiin vetoavan testamentinsaajan on annettava testamentti tiedoksi todistettavasti kaikille perillisille mahdollisimman nopeasti, sillä siitä alkaa kulua testamentin moiteaika (6 kk) sekä rintaperillisten kohdalla lakiosan vaatimisaika (6 kk). Käytännössä tiedoksisaamisesta tehdään merkintä testamenttiin. Tiedoksiannossa voidaan käyttää myös siihen tarkoitettua kaavaketta. Testamentti voidaan antaa tiedoksi myös perunkirjoituksessa niille, jotka ovat tilaisuudessa paikalla. Riippumatta siitä, mitä tiedoksiantotapaa käytetään, on perillisen aina saatava itselleen oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.